Fyysinen työ ja käsillä tekeminen jatkuvat leikkaushoidon jälkeenkin

Hauisjänteen alapään repeämän tai irtouman kärsinyt on usein työikäinen mies, joka on loukannut kätensä voimaa käyttäessä. Juhan vamma korjattiin kiinnittämällä irronnut jänne takaisin paikalleen.

Juhan, 40, marraskuinen työpäivä sai karmean käänteen, kun pakkauslaatikkoa avatessa viiltävä kipu kuritti kättä. Ensin ultraäänitutkimus ja myöhemmin magneettikuvaus paljastivat hauisjänteen napsahtaneen värttinäluun yläosasta irti. Käsi päätettiin leikata.

Päiväkirurginen operaatioaika järjestyi lopulta vauhdikkaalla aikataululla jo muutaman päivän kuluttua. Operaatiopäivän aamuna potilas saapui sairaalalle avoimin mielin ja leikkaava lääkäri kertoi mitä tuleman pitää.

Ortopedi piirsi kyynärtaipeeseen z-kirjaimen mallisen viivan ja selitti kuinka sen mallinen arpi haittaisi käyttöä huomattavasti suoraa arpea vähemmän, Juha muistelee.

Jos irronnutta tai revennyttä hauisjänteen alapäätä ei kiinnitetä takaisin, kyynärpäähän monesti jää koukistus- ja kiertoheikkoutta. Vamma on yleisin työikäisillä miehillä ja se syntyy tyypillisesti voimaa käyttäessä: esimerkiksi jos ote lipeää jotakin raskasta nostaessa. Operaatioita tehdään Tyks Orto Kirurgisessa sairaalassa keskimäärin kaksi tai kolme kuukaudessa.

Salissa käsi puudutettiin ja Juhalta kysyttiin halusiko hän nukutuksen. Juha halusi jäädä mielenkiinnosta valveille.

Olin sitten hereillä ja kattelin kamerasta sitä hommaa. Kysyivät halusinko kameran suljettavan, mut seurasin kyllä tosi mielenkiinnolla. Siellä ne poraili ja väänteli. Hoitaja kyseli vointia. Koko homma puudutuksesta haavan sulkuun kesti vähän päälle kaks tuntia, se tuntui menevän tosi äkkiä, Juha tiivistää.

Hauisjänteen alapään paikalleen kiinnitys tehdään päiväkirurgisesti, eli Juha pääsi kotiin jo samana päivänä. Operoidun käden kanssa piti kotona opetella uusi arki.

Vahvat kipulääkkeet vaikuttivat hyvin sen päivän, mutta seuraavana ehtoona alko sattua. Kävin sitten ulkona pakkasessa kävelemässä, kun tuntu että mikään muu ei auttanu. Käsi oli kantositeessä noin neljä viikkoa. Kipulääkkeitä käytin kuukauden verran, mutta lopetin ne heti kun pystyin. Nukuin kolmisen kuukautta sohvalla, kun sain vasemman käden tuettua hyvin sohvaa vasten.

Käden kuntoutus aloitettiin pari kuukautta leikkauksen jälkeen. Juha kävi Uudessakaupungissa kahdesti fysioterapeutilla ja kehuu saaneensa hyviä ohjeita ja harjoitteita käden vahvistamiseksi. Työelämään hän pääsi palaamaan oltuaan neljä kuukautta sairaslomalla.

Viimesin käynti fysioterapeutilla oli todella hyvä. Sen oikein tunsi tossa kädessä, kuinka liikeradat alkaa palailla. Työterveyslääkäri antoi töihin palatessa vielä toviksi viiden kilon nostorajan.

Käsillä tekeminen on Juhalle elämäntapa. Työmailla hän muun muassa hitsaa, asentaa putkia ja tekee monipuolisesti erilaisia kunnossapitoalan töitä. Vapaa-ajalla hän rakentelee mikroautoja, mönkijöitä ja kaikkea mikä polttoaineella kulkee. Tapaturman kokeneena ja kuntoutustaipaleen kulkeneena terve käsi ei ole hänelle itsestäänselvyys.

Tän kaiken jälkeen täytyy pitää töitä tehdessä kyllä pää kylmänä. Vaik toi käsi on jäykkä ja se lonksuu ja paukkuu, niin mä oon niin tyytyväinen et mulla on toimiva käsi. Ja nyt kun tätä saa vihdoin vapaammin käyttää, niin kokoajanhan tää paranee ja vahvistuu.

Hoito Tyks Ortossa niittää myös kiitosta.

Enhän mä oo tämmöstä palvelua ikinä saanut. Ei voi valittaa kyllä mistään.

Teksti: Anna Lehtivuori