Vaikuttavuus ja terveyshyöty tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa 

Julkaistu 12.1.2024.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy lääkärissä käyntiin Suomessa. Vaikka sairausryhmänä tuki- ja liikuntaelinsairaudet harvemmin uhkaavat henkeä, on niillä suuri vaikutus ihmisten elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Väestömme vanhenee ja ikääntymiseen liittyvien kudosrappeumavaivojen, kuten nivelrikon, määrä kasvaa. Terveydenhuoltomme haasteena on hoidon ja siihen käytettyjen veroeurojen kohdentaminen siten, että yhteiset, rajalliset resurssit riittävät kattamaan tarvittavat palvelut. Hoidon vaikuttavuuden ja siitä saatavan terveyshyödyn mittaaminen ovatkin tärkeitä työkaluja niin toiminnan rahoittajan, järjestäjän kuin potilaan kannalta optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi. 

Hoidon vaikuttavuus 

Historiallisesti lääketieteessä hoidon vaikutuksia on kuvattu hyvin professiolähtöisesti, esimerkiksi kirurgien toimesta on raportoitu miten potilaat ovat näyttäneet parantuneen leikkauksen jälkeen. Ihminen voi kuitenkin ainoastaan itse luotettavasti kertoa omasta terveydestään ja parantumisestaan ja on samalla paras asiantuntija hoidosta saamansa hyödyn suhteen. Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt terveyden ihmisen kokonaisvaltaiseksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaksi. Elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaaminen onkin hyvä tapa arvioida terveydentilaa, sillä näin saadaan tietoa jonkin sairauden tai oireen todellisesta vaikutuksesta ihmisen arkeen. Jotta hoidon vaikutusta voitaisiin mitata systemaattisesti, on viime vuosien aikana kehitetty kiihtyvällä tahdilla juuri potilaan omaan arvioon perustuvia yleisiä ja sairauskohtaisia elämänlaatumittareita. Näillä täsmällisillä kysymyspaketeilla kartoitetaan potilaan itse kokemat tiettyyn sairauteen liittyvät oireet, haitat ja rajoitteet ja näistä lasketaan suhteutetut pisteet. Kyseessä on ikään kuin ihmisen sen hetkisen terveydentilan itse arvioitu kouluarvosana. Arvioimalla ennen ja jälkeen hoidon annettua arvosanaa, voidaan yksinkertaisella erotuslaskulla arvioida hoidolla saavutettu terveydentilan muutos, eli hoidon vaikuttavuus. 

Mitä hyötyä vaikuttavuuden mittaamisesta on? 

Vaikuttavuusmittaus on tärkeä osa hoitoon liittyvää jaettua päätöksentekoa ja osallistaa hoitoon sen tärkeimmän tekijän – terveydestään huolehtivan ihmisen. 

Potilaan antamaa arviota terveydentilastaan voidaan hyödyntää palautteena hoidon rahoittajalle, järjestäjälle ja potilaalle itselleen sekä eri hoitomuotojen ja -menetelmien kehittämiseen ja vertailuun. Kun tähän laskentaan liitetään jakajana hoidosta aiheutuneet kustannukset, voidaan puhua hoidosta saavutetusta terveyshyödystä. Terveyshyödyn arviointi auttaa päätöksenteossa hyvinvointialueen yhteisiä resursseja jaettaessa. Hoidon kehittäminen on jatkuva prosessi, jossa on tärkeä tunnistaa hoidon lopputulokseen vaikuttavia, sekä hoitoon että potilaaseen liittyviä tekijöitä parhaaseen lopputulokseen pääsemiseksi ja riskien välttämiseksi. Tällainen jatkuva arkivaikuttavuustutkimus voi herättää myös uusia tutkimuskysymyksiä, joita voidaan edelleen testata tarkemmissa tutkimus- ja koeasetelmissa.  

Vaikuttavuusmittauksen haasteet 

Saamme kaikki enenevässä määrin erilaisia kyselyjä ja sähköpostitiedusteluja kokemuksistamme esimerkiksi autohuollon tai kauppareissun jälkeen. Osa näistä kyselyistä menee todennäköisesti suoraan roskakoriin tai niihin vastataan hyvin ylimalkaisesti. Sairauskohtaisen elämänlaadun raportoinnissa on kyse kuitenkin usein ainutkertaisesta koko loppuelämään vaikuttavasta vaivasta ja sen hoidosta. Huolellinen vastaaminen lähetettyihin kyselyihin auttaa jaetun hoitopäätöksen teossa, toipumisen seurannassa sekä hoidon jatkuvassa kehittämisessä. Tutkimus- ja kehitystyötä tarvitaankin vielä kyselyiden napakoittamiseksi ja monikielisyyden lisäämiseksi, kuitenkaan keskeistä tietosisältöä menettämättä.